tiistai 21. tammikuuta 2014

Myytin murtajat - Naistenpankin matkassa Afrikkaan

Vietin viime viikon laadukkaassa daamiseurassa – matkasin Naisten Pankin edustajien kanssa Liberiaan ja Sierra Leoneen.
Molemmat maat ovat vanhoja, entisen Amerikasta palanneiden orjien asuttamia valtioita. Molemmat toipuvat nyt pitkäaikaisista sodista.
Naisten Pankin tavoite on kouluttaa kehitysmaiden naisia ja edistää heidän yrittäjyyttään. Pankin näkyviä hahmoja ovat muun muassa Elisabeth Rehn ja Heidi Hautala (molemmat tarmokkaimpien persoonien joukossa), joihin minulla oli kunnia tutustua.
Matkan loppupuolella luin Wall Street Journalin artikkelin, jossa Bill ja Melinda Gates kommentoivat kolmea köyhyyteen ja kehitysapuun liittyvää myyttiä. En malta olla peilaamatta omia matkakokemuksiani pariskunnan näkemyksiin, joihin täydestä sydämestäni yhdyn.

Myytti 1: Köyhät maat pysyvät köyhinä

Suomalaiset eivät tätä usko, jos he tuntevat historiaansa edes sadan edellisvuoden ajalta. Väite ei pidä paikkaansa enää edes Afrikassa. Afrikkalaisten keskimääräinen ansiotaso on noussut kaksi kolmasosaa vuoden 1998 jälkeen. Viimeisimmän viiden vuoden aikana peräti seitsemän nopeimmin kasvanutta taloutta löytyy Afrikasta. Tähän joukkoon Liberia ja sen naapuri Sierra Leone eivät valitettavasti kuulu.
Sierra Leone on pitkään ollut YK:n inhimillisen kehityksen mittarilla mitattuna maailman hännillä. Silti sieltä löytyy tekemisen meininkiä. Tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaasti ja uteliaasti.
Muslimienemmistöisen Sierra Leonen toinen erikoisuus (joka ei sinänsä liity köyhyyteen), on uskonnollinen suvaitsevaisuus ja edistyksellisyys. Oli ihailtavaa nähdä muslimien ja kristittyjen rukoukset peräkkäin edustustilaisuuksissa. Motellihuoneen pöydältä löytyivät sekä koraani että raamattu.

Myytti 2: Kehitysapu on pelkkää tuhlausta

Kansalaisjärjestöjen kehitysapu menee oikeasti perille. Kirkon Ulkomaanavun naisten ammattikoulutukset ovat arvostettuja ja niitä johdetaan hyvin. Tästä kuulimme kehuja sekä Liberian presidentiltä Ellen Johnson-Sirleafilta.
Liberiassa apu on erityisen tärkeää, koska sodan arvet maassa ovat tuoreet. YK:lla on maassa yhä tuhansia rauhanturvaajia. Haasteita riittää, mutta käänne parempaan on alkanut.
Wall Street Journalin artikkelissa listattiin joukko maita, jotka ovat olleet merkittäviä kehitysavun vastaanottajia, mutta jotka nyt saavat apua vain vähän tai eivät ollenkaan. Listalla olivat Marokko ja Singapore. Olen käynyt molemmissa maissa. Kumpaakin on vaikea mieltää kehitysmaaksi.

Myytti 3: Ihmisten pelastaminen johtaa ylikansoitukseen

Kehittyvissä maissa lapsia syntyy paljon. Se näkyy myös Liberiassa ja Sierra Leonessa. Lapset ovat usein vanhempiensa ainoa vanhuuden turva.
Liberiassa lähes yksi ja Sierra Leonessa lähes kaksi kymmenestä lapsesta ei vietä yksivuotissynttäreitään. Se vaikuttaa perhesuunnitteluun. Elintason noustessa lapsikuolleisuus vähenee, ja lapsia syntyy vähemmän.
Kaikki mittarit maailmalla osoittavat, että erityisesti naisten lisääntynyt koulutus, sen mahdollistama työssäkäynti sekä lisääntynyt varallisuus vähentävät syntyvyyttä. Tästäkin syystä Naisten Pankin toiminnalla on keskeinen merkitys köyhyyden poistamisessa ja elintason parantamisessa.
Naisten tulotason nousu vain valitettavasti passivoi toisinaan miesten osallistumista työntekoon.
Silti naisten kouluttaminen on kokonaiskehitykselle tärkeää. Heitä auttamalla autamme koko perhettä ja kyläyhteisöä.
Terveisin,
Olli Muurainen
Blogi on ilmestynyt alunperin Naistenpankin sivuilla
Naisten Pankin vaikuttajanaiset palasivat Liberiaan, jossa he vierailivat seitsemän vuotta sitten ja josta palattuaan he päättivät perustaa Naisten Pankin kehitysmaiden naisten yrittäjyyden tueksi. Omakustanteisella matkalla ovat mukana:
Ministeri Elisabeth Rehn, kansanedustaja Heidi Hautala, Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola, yrittäjä Satu Mehtälä, kustantaja Leena Majander-Reenpää, kuvaaja Antti Reenpää, yrittäjä Kirsi Saloranta, toimittaja Reetta Meriläinen, toimitusjohtaja Olli Muurainen, kansanedustaja Päivi Lipponen, erityisasiantuntija Ritva Semi, UM:n neuvonantaja Jussi Karakoski, arkkitehti Heikki Luminen sekä vierailijaprofessorit Jyri Komulainen ja Hannele Cantell. Matkanjohtajina ovat Ulkomaanavun viestintäjohtaja Veera Hämäläinen ja ohjelmatyön ja organisaation kehittämisen johtaja Marja Jörgensen.

'
Kuva: Antti Reenpää